PIENRYHMÄOHJAUS 6. LUOKALLA

Peruskoulun oppilaanohjaus aloitetaan yhteiskoulussa jo kuudennella luokalla pienryhmäohjauksen muodossa.

Pienryhmäohjausta varten jokainen kuudes luokka jaetaan kotiryhmiin. Koko vuoden yhdessä työskentelevä kotiryhmä muodostetaan 3-4 oppilaasta. Tavoitteena on, että kotiryhmästä muodostuu oppilaille tuttu, turvallinen tiimi, jossa jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä ja oppii kunnioittamaan muiden mielipiteitä. Kotiryhmä tapaa oppilaanohjaajan 2-3 kertaa lukuvuoden aikana; tapaamiskerta kestää n. 75 minuuttia. Opotapaamisessa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja:

• oppilaanohjauksen sisältö ja toteuttaminen
• koulun uudet tavat ja toverisuhteet
• opiskelutottumukset ja niiden tehostaminen
• omien tavoitteiden laatiminen kuudennelle luokalle, koulumenestys ja itsearviointi

Kuudennella luokalla oppilaanohjauksen tavoitteena on koulukäynnin tukeminen, kasvatuksellisuus, itsetuntemuksen kehittäminen ja ryhmätyötaitojen lisääminen.

OPPILAANOHJAUS 7.–9. LUOKALLA

Seitsemännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla oppilaat saavat säännöllisesti luokkamuotoista oppilaanohjausta, jonka teemat noudattelevat peruskoulun opetussuunnitelmaa. Keskeisinä teemoina tunneilla ovat:

• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys
• kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi
• opiskelutaidot
• tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
• Suomen koulutusjärjestelmä
• valinnaisainevalinnat ja työelämään tutustuminen
• jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin
• opiskelu ja työskentely ulkomailla
• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut
• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Lisäksi oppilailla on mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin opon kanssa. Kukin oppilas käy vähintään kerran päättöluokan aikana keskustelemassa oppilaanohjaajan kanssa. Ohjauksen tavoitteena on:

• henkilökohtaisen suhteen luominen ja luottamuksen rakentaminen opon ja oppilaan välille
• oppilaan mahdollisten kehittämiskohteiden tunnistaminen (esimerkiksi itselle sopivien oppimistapojen löytäminen ja opiskelumotivaatio) ja niihin vastaaminen
• opintojen suunnitteleminen (valinnaisaineet, TET-jaksot)
• jatko-opintosuunnitelman tekeminen

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) 7.–9. LUOKILLA

Oppilaanohjaukseen sisältyy 7.-9.-luokilla työelämään tutustumisjakso. TET eli työelämään tutustuminen on osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. TET-jaksojen aikana oppilas tutustuu ohjatusti työelämään eri työpaikoilla.

Seitsemännellä luokalla TET kestää yhden päivän ajan. Oppilas suorittaa TET:in turvallisessa ja tutussa ympäristössä eli omalla koululla tutustuen joko vahtimestareiden tai ruokalan toimintaan. Lisäksi osan päivästä oppilas toimii koulun siistijöiden apuna. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla TET-jakso pitenee. Jokainen oppilas saa toimia 1-2 viikon ajan itseään kiinnostavassa työpaikassa koulun ulkopuolella. Kukin oppilas hankkii TET-työpaikan itse. Näin oppilas saa ensimmäisen kosketuksen omatoimiseen työpaikan etsimiseen. Oppilaanohjaaja auttaa tarvittaessa oppilasta työpaikan etsimisessä.

Työelämään tutustumisen tavoitteena on antaa oppilaalle:

• tietoa työelämästä ja sen säännöistä
• mahdollisuus kokeilla erilaisia työtehtäviä
• tilaisuus kokeilla ja kehittää taitoja toimia työyhteisössä
• verkostoitua työnantajien kanssa

TET-jakso antaa oppilaille ainutkertaisen, yksilöllisen ja omakohtaisen kokemuksen työelämästä. He saavat TET-jaksolla käytännössä nähdä, kuulla ja kokea millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Omakohtaiset työelämän kokemukset voivat myös tukea oppilaiden jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja.

• TET-jakson pelisäännöt
• tutustumisjaksoon osallistuva oppilas on edelleen koululainen (ei työsuhdetta, ei palkkaa – paras palkka on työnantajan antama opastus)
• työaika on kuusi tuntia päivässä
• eri työtehtäviin tutustuminen ja osallistuminen
• perehtyminen työpaikan sääntöihin, ammatteihin sekä työturvallisuuteen
• työpaikalla oppilaan tukena on joku työpaikan työntekijöistä, ns. vastuuhenkilö

Valinnaisainevalinnat

Kahdeksannella vuosiluokalla yhteisten aineiden tuntimäärä vähenee. Tilalle valittavien valinnaisaineiden tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus osallistua sellaisten aineiden opetukseen, jotka ovat hänelle tärkeitä jatko-opintosuunnitelmien, mielenkiinnon tai harrastuneisuuden kannalta. Valinnoissa on tärkeää ottaa huomioon myös oma koulumenestys ja jaksaminen. On hyvä tietää, että jatko-opintojen kannalta on olemassa vain oikeita valinnaisainevalintoja. Mikään valinnaisaine ei ole ehto tai este jatko-opintopaikkaa haettaessa. Koulun tehtävänä on opettaa tekemään perusteltuja päätöksiä, joihin sitoudutaan. Valinnat tehdään yhdellä kertaa 8. ja 9. luokalle. 9. luokan valinnat tarkistetaan kuitenkin vielä 8. luokan keväällä. Valinnat kannattaa miettiä tarkkaan ja keskustella niistä sekä huoltajien että oman opon kanssa.

Oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmaansa kuuluvat kurssit valinnaisaineet mukaan lukien. Vähintään kaksi kurssia kestävät valinnaisaineet arvioidaan päättötodistuksessa numeroin. Mikäli valinnaisen oppimäärän laajuus on yksi kurssi, kurssin suorituksesta tulee päättötodistukseen ”hyväksytty” -merkintä.

Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin toiselle asteelle pyritään peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla. Lukiokoulutukseen oppilaat valitaan päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Valinnaisaineista lukuaineisiin luetaan vieraat kielet. A2 ja B2 -kielten päättöarvosanat voidaan huoltajan anomuksesta korvata päättötodistuksessa merkinnällä ”hyväksytty” numeroarvioinnin sijaan. Ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä otetaan huomioon kaikkien aineiden keskiarvo. Lisäksi liikunnan, kuvataiteen, musiikin, kotitalouden ja käsityön päättöarvosanoilla on merkitystä ammatilliseen koulutukseen sekä lukioiden erikoislinjoille haettaessa.